Jo pitkään luvattu Maailman Paras Paikka -juttusarja käynnistyy vihdoin mun liikenneanalyysilla.
Vancouverin liikenne on syvältä ja sääliksi käy niitä jotka joutuvat ajamaan täällä päivittäin. Hommasin vihdoin kesällä paikallisen ajokortin, mutta en ole kyllä pahemmin autolla liikkunut. Liikenteen määrä on lisääntynyt runsaasti sinä aikana kun ollaan täällä asuttu ja katuverkosto on entistä tukkoisempi. Missään vaiheessa täällä ei ole tehnyt mieli lähteä huviajelulle (no, ehkä klo 5 aamulla kesällä), autolla liikkuminen paikasta toiseen on tuskaa. Kauhistuttaa ajatella millainen tilanne on vaikka viiden vuoden kuluttua...
Vancouverissa ei ole kehäteitä, eikä (onneksi) moottoritietä keskustan halki. Keskustaan johtavat kadut ovat max. kolmikaistaisia suuntaansa ja jostain käsittämättömästä syystä pysäköinti on sallittu näillä kaduilla, esim. Granvillella vaikka sivukaduilla tuntuu olevan tilaa vaikka muille jakaa. Bussit pysähtyvät kadulle eli erillisiä pysäkkisyvennyksiä ei ole. Vasemmalle kääntymistä on rajoitettu hieman, mutta sitä pitäisi rajoittaa enemmän tai rakentaa kääntymiskaistoja vilkkaille kaduille, jotta liikenne sujuisi paremmin näillä tukkoisilla väylillä.
Lentokentälle ja Richmondiin rakennetaan metroa, joka on sekoittanut liikennettä jo pari vuotta, varsinkin Cambie Streetilla ja eri paikoissa keskustassa. Toivottavasti tuo linja helpottaa valmistuessaan ruuhkia etelästä päin. Julkinen liikenne Vancouverissa on pohjois-amerikkalaisittain suht hyvin hoidettu, tuntuu vain että bussikalustoa ei ole tarpeeksi ja ihmiset ovat kypsyneitä täysiin busseihin. SkyTrain/metro-kapasiteettia pitäisi laajentaa pikaisesti UBC:n yliopiston suunnalle, mutta noita päätöksiä ei koskaan saada aikaan tarpeeksi nopeasti. Bensa on edelleen suht edullista, vajaat 80 eurosenttiä ja moni ei edes miettisi julkisten käyttämistä.
Omasta mielestä suurin ongelma täällä on liikennekurin höllentyminen ja valvonnan vähäisyys. Liikenne on Suomeen verrattuna joustavaa, hyvä niin koska sitä on monin verroin enemmän. Silloin tällöin täällä näkee tutkan, mutta muuten poliiseja ei liikenteessä pahemmin näy. 20 km/h ylinopeutta missä tahansa on ok, ei napsahda sakkoja vaikka tutkaan ajaisi. Ihmiset ovat tottuneita siihen, että vaikka tekevät mitä idioottimaisempia liikkeitä auton kanssa niistä ei jää kiinni. Tuloksena on vain kanssa-autoilijoiden tööttäilyä. Vilkun käyttö on unohtunut monelta kokonaan ajat sitten, mikä jalankulkijana on turhauttavaa.
Taksikuskit ja hinausautojen kuljettajat ovat pahimpia sääntöjen rikkojia. Bussien lisääntyneistä kolareista oli juttua lehdessä pari viikkoa sitten, ei voi kadehtia bussikuskin hommaa. Nykyisessä tilanteessa tuskin saavat kiitosta moneltakaan turhautuneelta julkisten käyttäjältä ja heidän pitää ajaa mahdollisimman hyvin tuolla ääliöiden keskellä, jotka tuntuvat olevan sitä mieltä, että on ok kiilata bussi bussikaistalla tai kääntyä ihan sen nokan edestä.
Ärsyttävin trendi on risteysten tukkiminen eli joko suoraan mennessä tai risteyksessä vasemmalle kääntyessä on pakko ängetä risteysalueelle kun valot on vaihtumassa / jo vaihtuneet. Yleensä siinä tukitaan ensimmäisenä suojatie ja lisäksi usein poikittainen liikenne yksien valojen ajaksi. ...ja torvet soi...
Auton ratissa multitasking on arkipäivää. Kahvipahvimuki toisessa kädessä ja toisella kädellä tekstataan, eihän siinä tosissaan pysty vilkkua käyttämään. Huh, onneksi on automaattivaihteinen auto, voi siinä samalla vielä korjata meikkejään. Ruuhkassa! Mä olen kiinnittänyt huomiota siihen, että mitä isompi ja kalliimpi maastoauto on alla, sitä vähemmän ollaan tietoisia mitä ympärillä tapahtuu. ...ja nehän voi aina parkata mihin vain, säännöistä piittaamatta. Kummasti sitä on oppinut ottamaan katsekontaktia autoilijoihin, siltikin muutaman kerran olen meinannut jäädä auton alle vaikka mulla on ollut vihreä valo.
Ehkä tähän jatkoksi voisi jupista julkisesta liikenteestä ja sen käyttämisen iloista. ...mutta siitä jonain muuna päivänä lisää.
Vancouverin liikenne on syvältä ja sääliksi käy niitä jotka joutuvat ajamaan täällä päivittäin. Hommasin vihdoin kesällä paikallisen ajokortin, mutta en ole kyllä pahemmin autolla liikkunut. Liikenteen määrä on lisääntynyt runsaasti sinä aikana kun ollaan täällä asuttu ja katuverkosto on entistä tukkoisempi. Missään vaiheessa täällä ei ole tehnyt mieli lähteä huviajelulle (no, ehkä klo 5 aamulla kesällä), autolla liikkuminen paikasta toiseen on tuskaa. Kauhistuttaa ajatella millainen tilanne on vaikka viiden vuoden kuluttua...
Vancouverissa ei ole kehäteitä, eikä (onneksi) moottoritietä keskustan halki. Keskustaan johtavat kadut ovat max. kolmikaistaisia suuntaansa ja jostain käsittämättömästä syystä pysäköinti on sallittu näillä kaduilla, esim. Granvillella vaikka sivukaduilla tuntuu olevan tilaa vaikka muille jakaa. Bussit pysähtyvät kadulle eli erillisiä pysäkkisyvennyksiä ei ole. Vasemmalle kääntymistä on rajoitettu hieman, mutta sitä pitäisi rajoittaa enemmän tai rakentaa kääntymiskaistoja vilkkaille kaduille, jotta liikenne sujuisi paremmin näillä tukkoisilla väylillä.
Lentokentälle ja Richmondiin rakennetaan metroa, joka on sekoittanut liikennettä jo pari vuotta, varsinkin Cambie Streetilla ja eri paikoissa keskustassa. Toivottavasti tuo linja helpottaa valmistuessaan ruuhkia etelästä päin. Julkinen liikenne Vancouverissa on pohjois-amerikkalaisittain suht hyvin hoidettu, tuntuu vain että bussikalustoa ei ole tarpeeksi ja ihmiset ovat kypsyneitä täysiin busseihin. SkyTrain/metro-kapasiteettia pitäisi laajentaa pikaisesti UBC:n yliopiston suunnalle, mutta noita päätöksiä ei koskaan saada aikaan tarpeeksi nopeasti. Bensa on edelleen suht edullista, vajaat 80 eurosenttiä ja moni ei edes miettisi julkisten käyttämistä.
Omasta mielestä suurin ongelma täällä on liikennekurin höllentyminen ja valvonnan vähäisyys. Liikenne on Suomeen verrattuna joustavaa, hyvä niin koska sitä on monin verroin enemmän. Silloin tällöin täällä näkee tutkan, mutta muuten poliiseja ei liikenteessä pahemmin näy. 20 km/h ylinopeutta missä tahansa on ok, ei napsahda sakkoja vaikka tutkaan ajaisi. Ihmiset ovat tottuneita siihen, että vaikka tekevät mitä idioottimaisempia liikkeitä auton kanssa niistä ei jää kiinni. Tuloksena on vain kanssa-autoilijoiden tööttäilyä. Vilkun käyttö on unohtunut monelta kokonaan ajat sitten, mikä jalankulkijana on turhauttavaa.
Taksikuskit ja hinausautojen kuljettajat ovat pahimpia sääntöjen rikkojia. Bussien lisääntyneistä kolareista oli juttua lehdessä pari viikkoa sitten, ei voi kadehtia bussikuskin hommaa. Nykyisessä tilanteessa tuskin saavat kiitosta moneltakaan turhautuneelta julkisten käyttäjältä ja heidän pitää ajaa mahdollisimman hyvin tuolla ääliöiden keskellä, jotka tuntuvat olevan sitä mieltä, että on ok kiilata bussi bussikaistalla tai kääntyä ihan sen nokan edestä.
Ärsyttävin trendi on risteysten tukkiminen eli joko suoraan mennessä tai risteyksessä vasemmalle kääntyessä on pakko ängetä risteysalueelle kun valot on vaihtumassa / jo vaihtuneet. Yleensä siinä tukitaan ensimmäisenä suojatie ja lisäksi usein poikittainen liikenne yksien valojen ajaksi. ...ja torvet soi...
Auton ratissa multitasking on arkipäivää. Kahvipahvimuki toisessa kädessä ja toisella kädellä tekstataan, eihän siinä tosissaan pysty vilkkua käyttämään. Huh, onneksi on automaattivaihteinen auto, voi siinä samalla vielä korjata meikkejään. Ruuhkassa! Mä olen kiinnittänyt huomiota siihen, että mitä isompi ja kalliimpi maastoauto on alla, sitä vähemmän ollaan tietoisia mitä ympärillä tapahtuu. ...ja nehän voi aina parkata mihin vain, säännöistä piittaamatta. Kummasti sitä on oppinut ottamaan katsekontaktia autoilijoihin, siltikin muutaman kerran olen meinannut jäädä auton alle vaikka mulla on ollut vihreä valo.
Ehkä tähän jatkoksi voisi jupista julkisesta liikenteestä ja sen käyttämisen iloista. ...mutta siitä jonain muuna päivänä lisää.
No comments:
Post a Comment