Päätettiin poikien kanssa, että suunnataan tulevana pitkänä viikonloppuna Whistleriin oli keli mikä tahansa. Ohjelmassa oli haikkausta, melontaa, zip linea ja rentoutumista. Ei osattu odottaa, että luontoäiti muuttaa suunnitelmat. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä kivivyöry sulki Sea-to-Sky -valtatien West Vancouverin ja Squamishin väliltä. Isoimmat kivenmurikat on kuorma-auton kokoisia ja taitaa kestää ainakin viikon ennen kuin saavat tien auki.
(Photo credit: Jonathan Hayward/Canadian Press)Vancouverin ja Whistlerin yhdistävää valtatietä on kehuttu yhdeksi maailman upeimmista maisemiltaan. Tie on rakennettu Squamishiin asti pitkälti vuorenrinteeseen. Se on ollut kapea ja mutkainen, sillä on tapahtunut paljon onnettomuuksia. Pari vuotta sitten alkoi mittava projekti, tietä parannetaan olympialaisiin mennessä huomattavasti. Ottaen huomioon ympäristön, kivi- ja mutavyöryjä tulee taatusti tapahtumaan tulevaisuudessakin mutta tie on miellyttävämpi ajaa. Tietysti nyt on ollut isot otsikot mediassa, että mitä jos tämä vyöry olisi tapahtunut olympialaisten aikaan.
Normaalisti Vancouverista ajaa Whistleriin reilussa kahdessa tunnissa, nyt pitää kiertää Hopen ja Lillooetin kautta ja tuo reitti vie ainakin 8 tuntia. Luontoäiti päihitti meidät tällä kertaa ja yritettiin tänään paniikissa miettiä minne suunnata Whistlerin sijaan. Pitkänä viikonloppuna mökkejä on hintsusti vapaana, löydettiin muutama Sookesta Vancouver Islandilta sekä Sunshine Coastilta. BC Ferries nostaa hintojaan polttoainelisämaksulla huomenna, eivätkä tietty ole julkaisseet vielä uusia hintoja. Ei houkuta lähteä jonottamaan lautoille, kokemuksesta voi sanoa, että siellä on kuitenkin teknisiä vikoja ja lautat on myöhässä. Mount Baker tuli mieleen rajan eteläpuolella, mutta siellä on näemmä kaikki vaelluspolut vielä lumen peitossa.
Tänään iski paha kesäahdistus, kesän viikonloput valuu läpi sormien. Kesä alkoi tosi hitaasti ja Jarikin kotiutui Suomesta vasta tän kuun puolella. Mä odotin tätä viikonloppua innolla, tilaisuutta viettää useampi päivä pois kaupungista. Ensi viikon sunnuntaina on töitä, joten ei päästä minnekään. Suoraan sanoen ketuttaa, pian sitä huomaa lokakuun alussa et hups siinä ne viikonloput meni ja mitä sitä tulikaan tehtyä, not much. ...eli pitänee laatia aikataulua elo- ja syyskuun viikonlopuille.
On tässä muutama muukin frustraation aihe. Yksi on pesukone, just sellainen vispaava pohjoisamerikkalainen tehoton laite, joka tekee todella huonoa pesujälkeä. Ahdistaa jo etukäteen pestä tummia vaatteita kun tietää että ne on täynnä nukkaa tai pesuainejäämiä. Ei auta vaikka käyttäisi kuinka vähän nestemäistä pesuainetta ja vaikka kuinka monta kertaa huuhtelisi. Normaalista askareesta on tullut rasite...
Tässä talossa on ollut vesivahinkoja hieman turhan tiheään tahtiin, tässäkin kerroksessa on kolme kämppää olleet rempassa nyt jo yli 2 kuukautta kun yläkerrasta tuli vettä. Saa nähdä koska osuu tulva kohdalle. Toinen hisseistä on jatkuvasti epäkunnossa ja se rasittaa. Onneksi ei asuta yhtään ylempänä, rappusten ravaaminen ylös on tarpeeksi raskasta hommaa.
Asuntojen hinnat on pilvissä, ei voi kuin ihmetellä että kellä on varaa ostaa niitä. Meidän tulot on suht hyvät, mutta ei tulisi mieleen hommata asuntolainaa pienelle kopille, joka hädintuskin on asuttavan kokoinen. Just nyt ei ole järkeä luopua tästä vuokrakämpästä, vaikka kuinka tekisi mieliä normaaliin kämppään jossa voi sulkea oven takanaan ja jossa olisi parveke. Ehkä käydään kiusaamassa itseämme asuntoesittelyissä Burnabyn suunnalla, sieltä saattaa jopa löytyä sellainen hinta-kokoyhdistelmä joka täyttää meidän toiveet.
Nyt alkaa simmut olemaan jo niin väsyneet (kuten yleensä töiden jälkeen), että pitää lopettaa bloggaus ja mennä nukkumaan. Palaan turhautumisiin taatusti taas lähiaikoina...
Normaalisti Vancouverista ajaa Whistleriin reilussa kahdessa tunnissa, nyt pitää kiertää Hopen ja Lillooetin kautta ja tuo reitti vie ainakin 8 tuntia. Luontoäiti päihitti meidät tällä kertaa ja yritettiin tänään paniikissa miettiä minne suunnata Whistlerin sijaan. Pitkänä viikonloppuna mökkejä on hintsusti vapaana, löydettiin muutama Sookesta Vancouver Islandilta sekä Sunshine Coastilta. BC Ferries nostaa hintojaan polttoainelisämaksulla huomenna, eivätkä tietty ole julkaisseet vielä uusia hintoja. Ei houkuta lähteä jonottamaan lautoille, kokemuksesta voi sanoa, että siellä on kuitenkin teknisiä vikoja ja lautat on myöhässä. Mount Baker tuli mieleen rajan eteläpuolella, mutta siellä on näemmä kaikki vaelluspolut vielä lumen peitossa.
Tänään iski paha kesäahdistus, kesän viikonloput valuu läpi sormien. Kesä alkoi tosi hitaasti ja Jarikin kotiutui Suomesta vasta tän kuun puolella. Mä odotin tätä viikonloppua innolla, tilaisuutta viettää useampi päivä pois kaupungista. Ensi viikon sunnuntaina on töitä, joten ei päästä minnekään. Suoraan sanoen ketuttaa, pian sitä huomaa lokakuun alussa et hups siinä ne viikonloput meni ja mitä sitä tulikaan tehtyä, not much. ...eli pitänee laatia aikataulua elo- ja syyskuun viikonlopuille.
On tässä muutama muukin frustraation aihe. Yksi on pesukone, just sellainen vispaava pohjoisamerikkalainen tehoton laite, joka tekee todella huonoa pesujälkeä. Ahdistaa jo etukäteen pestä tummia vaatteita kun tietää että ne on täynnä nukkaa tai pesuainejäämiä. Ei auta vaikka käyttäisi kuinka vähän nestemäistä pesuainetta ja vaikka kuinka monta kertaa huuhtelisi. Normaalista askareesta on tullut rasite...
Tässä talossa on ollut vesivahinkoja hieman turhan tiheään tahtiin, tässäkin kerroksessa on kolme kämppää olleet rempassa nyt jo yli 2 kuukautta kun yläkerrasta tuli vettä. Saa nähdä koska osuu tulva kohdalle. Toinen hisseistä on jatkuvasti epäkunnossa ja se rasittaa. Onneksi ei asuta yhtään ylempänä, rappusten ravaaminen ylös on tarpeeksi raskasta hommaa.
Asuntojen hinnat on pilvissä, ei voi kuin ihmetellä että kellä on varaa ostaa niitä. Meidän tulot on suht hyvät, mutta ei tulisi mieleen hommata asuntolainaa pienelle kopille, joka hädintuskin on asuttavan kokoinen. Just nyt ei ole järkeä luopua tästä vuokrakämpästä, vaikka kuinka tekisi mieliä normaaliin kämppään jossa voi sulkea oven takanaan ja jossa olisi parveke. Ehkä käydään kiusaamassa itseämme asuntoesittelyissä Burnabyn suunnalla, sieltä saattaa jopa löytyä sellainen hinta-kokoyhdistelmä joka täyttää meidän toiveet.
Nyt alkaa simmut olemaan jo niin väsyneet (kuten yleensä töiden jälkeen), että pitää lopettaa bloggaus ja mennä nukkumaan. Palaan turhautumisiin taatusti taas lähiaikoina...
No comments:
Post a Comment