Viime viikonloppuun mahtui apaattinen lauantai ja aktiivinen sunnuntai. Perjantain ja lauantain välisenä yönä pääsin taas nauttimaan kaupungissa asumisen parhaista puolista. Heräsin ennen kolmea huutoon ulkoa ja ei mennyt kauaa kun kadulla ikkunan alla oli viisi (!!!) poliisiautoa ja pari poliisia juoksi vielä paikalle Davien ja Seymourin kulmasta. Kolme miestä oli käsiraudoissa alle aikayksikön, poliisit rauhoittelivat yhtä naista ja tutkivat vieressä seisseen auton. Lopulta yksi miehistä pidätettiin ja muut pääsivät lähtemään. Tämän yöllisen kerrostalokyttäysepisodin jälkeen en saanut unta ihan heti.
Aamulla sain herätyksen kello 7, kiitos kaupungin työmiesten ja katuporan. Kaivoivat putkia kadun ali koko päivän, mutta en ymmärrä miten saavat aloittaa noin aikaisin. Rakennustyömaalla eivät saa aloittaa ennen klo 7.30 arkisin ja oisko ennen klo 9 lauantaisin. Unet siis jäi vähiin ja lauantaina oli mega-apaattinen olo. Käväistiin aamusta Ikeassa ja oli tarkoitus syödä siellä lounasta, mutta 1 dollarin aamiaistarjous oli saanut aasialaissuurperheet liikkeelle ja meillä ei olisi hermo kestänyt jonotusta. Piti sitten ostaa lihapullat pakasteena kotiin ja mukaan tarttui myös Maraboun suklaata, lautasliinoja, pipareita ja minikorvapuusteja. Ollaan etsitty kaappia olohuoneen nurkkaan, sitä ei Ikeasta löytynyt, eikä myöskään Möbleristä eikä Home Delightista. Käytiin aiemmin EQ3:ssa ja siellä oli siistin näköinen kaappi ja Jari kävi sellaisen tilaamassa iltapäivällä, toimitusaika 3 - 4 viikkoa. Illalla käytiin Anitan ja Soilen kanssa syömässä Amarcordissa, se on fiinihkö italialainen mummoravintola Yaletownissa. Ruoka oli ok, mutta ei niin kummallista että tarvitsisi uudelleen siellä syödä...
Sunnuntaina oltiin sitten aktiivisia. Ollaan patikoitu Elfin Lakesille kahdesti aikaisemmin, viime vuonna kun piti lähteä liikkeelle isommalla porukalla oli epävakainen keli ja haikki jäi väliin. Sunnuntaille osui upean aurinkoinen keli ja päästiin matkaan. Mukana haikilla olivat Anita, Rauno, Soile, Alex, Falk ja Jason. Kaikista paikallisista haikeista tällä on edelleen parhaat maisemat. Menomatka sujui hyvin, matkaan meni about 3 tuntia. Perillä nautittiin eväitä järven rannassa, Jari, Falk ja Rauno piipahtivat naku-uinnilla jääkylmässä vedessä (allekirjoittanut haikin organisoija oli unohtanut mainita uintimahdollisuudesta, joten poikien piti uida hyvin epäpohjoisamerikkalaisesti ilman uimashortseja) ja huidottiin kaiken maailman ötököitä kimpusta.
Paluumatka oli yhtä tuskainen kuin aikaisemmillakin kerroilla. Pitkähkö tasainen nousu harjun laelle vei mukavasti voimat ja loppumatkan alamäki ei tuntunut loppuvan millään. Tällä 22 kilometrin haikilla parkkipaikan näkyminen saa kummasti hymyn huulille. Saatiin kait kulumaan se 6 tuntia haikkiin, en siinä vaiheessa jaksanut katsoa kelloa. Squamishissa piti pysähtyä 7-11:ssä ostamassa lisää juotavaa, että sai nestetasapainon kohdalleen. Mä en saanut rakkoja jalkoihin, mutta edelliskerran tapaan mukavat hiertymät sisäreisiin. Kotona tuli kaaduttua sohvalle tv:n eteen, eikä illalla ollut ongelmia saada unen päästä kiinni. Maanantaina oli mukavan väsynyt olo, tyypillistä maanantaita ja jaloissa tuntui että tuli edellisenä päivänä hieman käveltyä.
...ja tässä muutama kuva haikilta:
Aamulla sain herätyksen kello 7, kiitos kaupungin työmiesten ja katuporan. Kaivoivat putkia kadun ali koko päivän, mutta en ymmärrä miten saavat aloittaa noin aikaisin. Rakennustyömaalla eivät saa aloittaa ennen klo 7.30 arkisin ja oisko ennen klo 9 lauantaisin. Unet siis jäi vähiin ja lauantaina oli mega-apaattinen olo. Käväistiin aamusta Ikeassa ja oli tarkoitus syödä siellä lounasta, mutta 1 dollarin aamiaistarjous oli saanut aasialaissuurperheet liikkeelle ja meillä ei olisi hermo kestänyt jonotusta. Piti sitten ostaa lihapullat pakasteena kotiin ja mukaan tarttui myös Maraboun suklaata, lautasliinoja, pipareita ja minikorvapuusteja. Ollaan etsitty kaappia olohuoneen nurkkaan, sitä ei Ikeasta löytynyt, eikä myöskään Möbleristä eikä Home Delightista. Käytiin aiemmin EQ3:ssa ja siellä oli siistin näköinen kaappi ja Jari kävi sellaisen tilaamassa iltapäivällä, toimitusaika 3 - 4 viikkoa. Illalla käytiin Anitan ja Soilen kanssa syömässä Amarcordissa, se on fiinihkö italialainen mummoravintola Yaletownissa. Ruoka oli ok, mutta ei niin kummallista että tarvitsisi uudelleen siellä syödä...
Sunnuntaina oltiin sitten aktiivisia. Ollaan patikoitu Elfin Lakesille kahdesti aikaisemmin, viime vuonna kun piti lähteä liikkeelle isommalla porukalla oli epävakainen keli ja haikki jäi väliin. Sunnuntaille osui upean aurinkoinen keli ja päästiin matkaan. Mukana haikilla olivat Anita, Rauno, Soile, Alex, Falk ja Jason. Kaikista paikallisista haikeista tällä on edelleen parhaat maisemat. Menomatka sujui hyvin, matkaan meni about 3 tuntia. Perillä nautittiin eväitä järven rannassa, Jari, Falk ja Rauno piipahtivat naku-uinnilla jääkylmässä vedessä (allekirjoittanut haikin organisoija oli unohtanut mainita uintimahdollisuudesta, joten poikien piti uida hyvin epäpohjoisamerikkalaisesti ilman uimashortseja) ja huidottiin kaiken maailman ötököitä kimpusta.
Paluumatka oli yhtä tuskainen kuin aikaisemmillakin kerroilla. Pitkähkö tasainen nousu harjun laelle vei mukavasti voimat ja loppumatkan alamäki ei tuntunut loppuvan millään. Tällä 22 kilometrin haikilla parkkipaikan näkyminen saa kummasti hymyn huulille. Saatiin kait kulumaan se 6 tuntia haikkiin, en siinä vaiheessa jaksanut katsoa kelloa. Squamishissa piti pysähtyä 7-11:ssä ostamassa lisää juotavaa, että sai nestetasapainon kohdalleen. Mä en saanut rakkoja jalkoihin, mutta edelliskerran tapaan mukavat hiertymät sisäreisiin. Kotona tuli kaaduttua sohvalle tv:n eteen, eikä illalla ollut ongelmia saada unen päästä kiinni. Maanantaina oli mukavan väsynyt olo, tyypillistä maanantaita ja jaloissa tuntui että tuli edellisenä päivänä hieman käveltyä.
...ja tässä muutama kuva haikilta:
No comments:
Post a Comment